Remonttifilosofiaa 2008

Tässä talossa on hyvä henki; tunnen että täällä on oltu onnellisia. Eikä kukaan edesmenneistä ole kuollut kotona.

"Vaikka maailma ja jutut joskus mättää, en yhteistä eloamme tahtoisi jättää.
Joskus muuttovalmis on tää torppa, sen ymmärtää jopa Saimaan norppa!
Totta se lienee, aikaa se vienee vaan pidetään pokkaa, ei saada hernettä nokkaa.
Läpi harmaan kiven jos on onnea hiven, vien meidät perille sinne, vaan en tiedä minne!"
Runon ja suven päivänä (2007), Hannu

"Isä neuvoi aina, että poika, älä ainakaan osta vanhaa puutaloa. Se on kaikkein huonoin sijoitus."
Markku Toikka

"Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, mutta se ei sortunut, sillä se oli rakennettu kallioperustalle."
Matt. 7:25

"Huomattavan suuri osa väestöstämme on asuntoratkaisussaan päätynyt omakotitaloon. Tämä asutusmuoto heijastaa vertauskuvallisesti suomalaisen luonteen perusominaisuuksia, vapautta ja riippumattomuutta. Olkoon talo itse rakennettu tai oston kautta tullut omistukseen, antaa se puuhaa ja askartelua jatkuvasti. Puutarhan- ja ympäristönhoito on tässä näkyvintä toimintaa. Tämä on kuitenkin jo katsottava virkistykseksi."
Suomen omakotiasutus (Kirjaseppä Oy 1971)

Tämä tuntuu menevän jo veriin. Ei sellaista rautakauppaa tai myymälää, missä katse ei etsisi jotain remonttiin tarvittavaa tai muuten ”uuteen kotiin” sopivaa. Joku Glorian sisustus-numero ei niinkään kiinnosta, enemmänkin TM Rakennusmaailma, vaikken porakoneista tai sahoista mitään ymmärräkään. Jo vuosia kokoamani remontti- ja ideakansio paksuuntuu, samoin kansio johon kerään remontin aikaisia kuitteja ja laskukopioita. Pankkitili vain pienenee... Töissä on kohta koossa rakenna ja remontoi -ryhmä, yksi jos toinenkin työkaverini joko remontoi vanhaa asuntoaan tai rakentaa kokonaan uutta (jälkimmäinen tuntuu joskus omalta kannalta katsoen järkevämmältä ratkaisulta). Loputkin innostuvat kuunnellessaan meidän vertailevan kokemuksiamme ja alkavat suunnitella pikkuremppaa (joka kuitenkin karkaa käsistä, eikä jää niin pieneksi, sanokaa minun sanoneen).

Yksi insinööri jo kehui, että minusta on kohta kehittymässä alan ammattilainen. Se nyt oli liioiteltua kohteliaisuutta, mutta olen ainakin oppinut vertailemaan laatua ja hintoja. (Ammattisanasto; it’s all Greek to me.) Juuri tilasin keittiöön haluamani Tarkettin muovimaton, jonka hinta kalleimmillaan oli yli 23€/neliö + toimituskulut, edullisimmillaan 19,90€/neliö sisältäen toimituskulut. Tämä selvisi kolmella soitolla, ehkä jostain olisi löytynyt samaa mattoa vielä edullisemmin, mutta otin huomioon myös rautakaupan läheisen sijainnin, peräkärryllähän se matto on sieltä haettava. Sitä minä jaksan ihmetellä, että joku muovimatto on monta kertaa kalliimpaa kuin tarjouslaminaatti (vintin kirsikkalaminaatti 5,50€/neliö).

Mielenkiinnolla seuraan Kodin Kuvalehden toimittajan Ulla Ahvenniemen perheen rakennusprojektia. Ihan samoissa mietteissä liikumme; hintoja on pakko vertailla ja ehkä laadustakin tai omista mieltymyksistä on tingittävä näinä korkeiden korkojen ja kalliiden rakennustarvikkeiden aikoina.

Omiin suosikkeihini lisäsin Bullerby-blogin. Kiinnostavaa tarinaa kuvien kera, vaikka me emme mitään siirrettävää hirsitaloa itse kasaakaan.

Tuon em. blogin innoittamana surffailin netissä etsimässä Ullamaija Hännisen kirjaa "Kauhalla ja vasaralla". Lehdistä olen lukenut Markku Toikan ja vaimonsa remontoimasta Korppoon torpasta, mutten tiennytkään että Hänninen on tehnyt tarinasta kirjan. Reseptejä & remonttia, mainio yhdistelmä! Siinäpä hyvä syntymäpäivälahja Hannulle. Kirjaa ei löydy kustantajalta, ei kirjakaupoista, ei nettikaupoista eikä Lohjan kirjastosta. Kummallista, ettei noinkin suositusta kirjasta ole otettu uusintapainosta. Lohjan pääkirjastosta tulee vinkki, että se löytyy Vihdistä.

Kotivinkki-lehti antaa ohjeita, miten jaksaa remontin keskellä:
- ota asiat huumorilla (yritetään, yritetään, mutta joskus on paras lähteä yksin lenkille ettei mene tappeluksi)
- pidä vapaapäiviä ja -iltoja esimerkiksi puutarhassa lekotellen (pidettiin kesän aikana yksi, etukäteen sovittu remonttivapaa viikonloppu pois kotoa, se tuli tarpeeseen, mutta muuten on huono omatunto jos vähän laiskottelee)
- myös lapset voivat osallistua joihinkin hommiin (meidänkö lapset?)
- ota kaaoksesta paljon valokuvia (sitä on kyllä tehty oikein urakalla, ja kuvakansioista vasta itsekin näkee, miten paljon olemme saaneet aikaiseksi)

"Päivän työt nyt loppu on, viimein pääsen lepohon. Luokses sinne kaipaan nyt kun talo taas on hiljennyt. Hyvää yötä rakkaimpani, huomenna taas nähdään, hani!"
Hannu 1.12.2008