Aulan (ja samalla lähes koko alakerran) säilytystilat koostuivat
kahdesta nurkkiin rakennetusta kaapista. Katossa oli näkyvissä joskus
tapahtunut vesivuoto. Tila on turhan suuri, neliöitä olisi aikanaan kannattanut
käyttää makuuhuoneisiin. Alunperin suunnittelin aulaan kirjastoa, mutta nykyään
se toimii lähinnä läpikulkuna kylpyhuoneeseen, lasten leikkihuoneena ja
pyykinkäsittelytilana.
Vaari kuoli helmikuussa, kevään aikana tyhjensimme kaapeista vaatteet ja liinavaatteet, joista veimme kaikki käyttökelpoiset Pelastusarmeijaan. Kesäkuussa Hannu sai
aulan vanhat kaapit ja haltex-levyt purettua. Haimme Baukkarista kipsilevyjä,
joita hän alkoi paukuttaa aulan seiniin.
Bauhausissa
mietimme aulan tapetteja, jätimme ne kuitenkin ostamatta ja lähdimme kotiin
mallipala mukana. Onneksi, sillä harkitsemamme sininen tapetti olisi
ollut aivan liian sinistä. Ostimme aulaan Sanduddin helmenharmaata tapettia.
Hannu kittasi ja hioi aulan seiniä ja aloitti makuuhuoneen lattialaminaattien
asentamisen.
Päätimme
laittaa koko alakertaan lautakatot, Hannu alkoi kiinnittää kattoon paneelia,
jonka joutui maalaamaan moneen kertaan valkoisella. Lattiaan tuli samaa
laminaattia kuin makuuhuoneeseen.
Vantaan
talossa alkoi elokuussa olla alakerta kunnossa, kaikki asuintilat olivat lähes
valmiina. Jätimme eteisen ja verannan remontoimisen suosiolla myöhempään
ajankohtaan. Tärkeintä oli saada Lohjan asunto tyhjäksi ja tavarat jollain
konstilla asettumaan paikoilleen.
Hankimme Ikeasta samanlaiset kaapit mitä makuuhuoneeseenkin. Niihin mahtuvat kaikki siivoustarvikkeet, silityslauta ja rullapaperit. Siirsimme aulaan kirjahyllyn, äidin vanhan keinutuolin, tavernatuolit ja Singerin ompelukoneen kukkapöydäksi. Verhoiksi ripustin Anni-mummun virkkaaman pitsikapan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti