Rintamamiestalon remppa: Olohuone, heinäkuu 2008

Maanantai-iltana kun tulin mattopyykiltä, Hannu soitti ja tiesin jo äänensävystä odottaa huonoja uutisia. Matkan varrella on saanut tottua vanhan talon vinoihin seiniin, kalteviin lattioihin, isoisänaikaisiin sähkövirityksiin, lämmityssysteemiin ja putkistoihin. Nyt oli olohuoneen vanhan muovimaton alta löytynyt vettä. Ei auta muu kuin repiä lattia auki, selvittää vuodon alkulähde (!) ja tarkistaa, saako korjauksen kotivakuutukseen, kuten olohuoneen nurkkaan aikoinaan rakennetun, vuosia pois käytöstä olleen vessan vesivahingon korjaaminen saatiin. Hannu jätti saunavuoron väliin ja pysyi koko viikon tiiviisti Vantaalla irrottamassa lattialautoja ja kosteita puruja. Kuvittelimme, että selviämme olohuoneessa katon maalaamisella ja pintojen uusimisella, helppo nakki. Näköjään tämäkin pitää mennä vaikeimman kautta.

Remonttirehkiminen korjaa satoa; Hannu jäi viikon sairauslomalle potemaan olkapään limapussintulehdusta ja kipeää selkäänsä. Hoidoksi kortisonia ja täyslepoa.

Perjantaina minua odotti Vantaalla olohuone, jonka lattia on osittain purettu; kosteat laudat ja purut on kaivettu esiin ja osa seinästäkin on paljaana. Vakuutustarkastaja tulee käymään maanantaina.

Remontti syö miestä. Ja varsinkin naista. Ketuttaa.

Vakuutusyhtiön lähettämät remppareiskat kävivät seuraavalla viikolla purkamassa olohuoneen lattiaa ja seinää ja mittaamassa kosteutta. Nyt siellä pörrää kuivaaja 2-3 viikkoa. Voi vain arvata, mitä se tekee sähkölaskulle!

Marraskuu 2008

Hannu oli viikolla maalannut olohuoneen katon (kolmeen kertaan!) valkoiseksi. Nyt oli vuorossa palapelin tekoa, eli vinojen seinien levyttäminen.

Joulukuu 2008

Palasimme arkeen; menimme Bauhausiin katsomaan sälekaihtimia ja kukkalautoja, mitään kuitenkaan ostamatta. Aina löytyy uusia vaihtoehtoja ja lisää mietittävää; tehdäänkö olohuoneen verhot paksummasta puuvillasta, ne voi tarvittaessa vetää eteen näkösuojaksi, vai ilmavasta valkoisesta kankaasta (jota alun perin ajattelin), joka vaatii sälekaihtimet? Hannu jäi kolmen kuukauden vuorotteluvapaalle (jälkikäteen ajatellen aivan liian lyhyt aika). Hän sai olohuoneen listoitettua ja tapetoitua. Listoja oli laitettava kaikkiin nurkkiin, kun minä halusin raitatapettia ja seinät ovat vinot.

Isäni joutui Lohjan sairaalaan tutkimuksiin. Jätin Hannun viimeistelemään olohuoneen pattereita ja lähdin Bauhausiin ostamaan sälekaihtimia. Lattiaan valitsimme laminaattia, joka on sävyltään samaa kuin keittiön tasot.

Vuodenvaihteen vietimme uudessa olohuoneessamme.
Tapetti Sanduddin "Isoäidin aikaan"

Tammikuu 2009

Puolivalmis talo, asuntovelkaa ja ainainen kiire. Toivottavasti tämä vuosi tuo mukanaan vähän rauhallisempaa elämää (siihen en taida uskoa itsekään) ja aikaa olla enemmän ipanoiden kanssa.

Loppiaiseksi saimme Onnin ja Ilonan vanhempineen vieraiksemme Vantaalle. Ennen heidän tuloaan siivosin olohuoneen ja levitimme lattialle talon vanhan, ison maton. Huone näytti heti enemmän asutulta, vaikkei vielä ihan valmis olekaan. Sisustamaan ja kalustamaan pitäisi ruveta heti kun intoa ja aikaa löytyy.

Vapaallani kävin Lohjalla kangaskaupassa ja sain monta ideaa olohuoneen verhoiksi. Lupasin palata takaisin tapettipala mukanani. Annoin periksi vanhojen puisten verhotankojen säästämiseksi, kunhan ne hiotaan ja maalataan valkoiseksi. (Vaari vielä viimeisillä voimillaan sanoi, että säästäkää edes verhotangot.)

Yritimme hahmottaa (kertakäyttömukien avulla) olohuoneeseen tulevien kattovalaisimien ja pistorasioiden paikkoja, jos sähkömiehellä sattuisi olemaan viikolla aikaa käydä talossamme. Teimme yhteisen päätöksen, että siirrämme kevään kuluessa ison ruokapöytämme Lohjalta Vantaalle ja ostamme siihen tuolit Ikeasta. Nyt täytyykin järjestää kaikki kutsut alkuvuoteen, niin kauan kuin Lohjan kodista vielä löytyy istumapaikkoja...

Olen jo vuosia haikaillut vuorotteluvapaasta, että olisi vihdoinkin aikaa harrastaa, levätä ja reissata. Aikaa auttaa lapsia ja olla lastenlasten kanssa. No nyt sitä aikaa tulee olemaan yllin kyllin (vaan ei rahaa), kun minut tänään irtisanottiin. 35 vuotta työhistoriaa takana; ei mitään merkitystä! Onhan tästä toki sekin hyöty, että kahdeksan vuoden ravaaminen Lohjan ja Vantaan välillä ja kahden huushollin siivoaminen loppuu väkisinkin, kun joudun luopumaan työsuhdeasunnostani. Hopihopi Hannu, nyt talo äkkiä muuttokuntoon!

12. helmikuuta jäin kokonaan pois töistä. Ajattelin viettää ensimmäisen virallisen "vapaapäivän" Lohjalla siivoten, mutta sainkin paljon mukavampaa ohjelmaa; Sofian päiväkodissa oli avoimet ovet ja prinsessapäivä. Tiara tukkaan ja menoksi!

Perjantaiaamuna lähdin Hannun kyydillä Vantaalle. Kävin lenkillä ja iltapäivällä sain seurakseni sähkömiehen. Nyt on lamput paikoillaan ja olohuone kynnyksen viimeistelyä vailla valmis.

Verhoihin olen todella tyytyväinen.

http://www.tyykituoli.fi/