Näyttää uhkaavasti siltä, että tämä
etäliittopariskunta (japaniksi "puolihanipari") on muuttamassa saman
katon alle. Helmikuu tulee kulumaan hautajaisjärjestelyissä, samalla
aloittelemme talon tyhjennystä. Kävimme remonttimessuilla etsimässä yhteistyökumppania,
lähinnä kylppärin ja keittiön remontoimiseen. Onko vähän epärealistinen yhtälö;
hyvä, luotettava ja edullinen remonttireiska? Hinta-arviot ovat käsittämättömän
korkeita.
Talorempppa rykäistiin käyntiin kun
Hannu vietti talvilomansa vinttikamareita eristäen ja paneloiden. Pienten
virpojien kolkutuksia tuskin kuuli sahan soidessa yläkerrassa.
Pääsiäisviikolla Hannu sai "oman" vinttihuoneensa katon ja lattian laitettua, seiniä pitää vielä miettiä (maalia/tapettia). Yläkerran rempassa minusta ei ollut hyötyä kuin korkeintaan kantoapuna, kokkina ja seuraneitinä. Veimme kierrätykseen kaksi telkkaria ja yhden jääkaapin. Jo remontoitua rappukäytävää ei isoilla levyillä raskittu kolhia, joten yläkerran seinät rakennetaan palapelinä. Ei kannattanut siivota kun pölyä ja purua tulee jatkuvasti lisää, eikä pihatöitäkään voinut vielä aloittaa kun jäinen maa oli osittain lumen peitossa.
Seuraavan viikonlopun Hannu ahersi
taas vinttikamaria. Onneksi oli aurinkoista, kyllä kelpasi kuivassa kelissä
sahailla takapihalla. Hannu harjoitteli yläkerrassa tapetoimista, kohta voimme
siirtää futonimme valmiiseen huoneeseen ja siirtää remonttivehkeet
neidonkammarini puolelle.
Joulukuussa roudasimme vaarin sängyn ulos pakkaseen tuulettumaan. Saimme sen siirrettyä "poikienhuoneeseen". Pikku mittavirhe; lisäeristeet ja kipsilevyt olivat kaventaneet alkovia sen verran, ettei sänky mahtunutkaan sille tarkoitetulle paikalle, vaan asetimme sen pitkittäin ikkunaseinälle. Siinä on jonkun satunnaisen vieraan mukava katsella tähtitaivasta ja lentokoneiden valoja unta odotellessaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti