Keittiö (kesä 2008)

Pääsiäisviikolla pidin kaksi vapaapäivää ja treffasimme Petikossa pari keittiöfirmaa, jotka tekevät meille suunnitelman ja hinta-arvion. Valitsimme suurpiirteisesti kaapistot, koneet ym. tilpehööriä ja sovimme molempien kanssa tapaamisen huhtikuulle.

Vantaan Keittiömaailman edustaja lähetti sähköpostiimme fiilausta vailla valmiin suunnitelman ja tarjouksen. Toisenkin keittiöfirman myyntimies yllätti minut positiivisesti esittämällä täysin valmiin keittiösuunnitelman ja tarjouksen. Ettei asia mene turhan helpoksi, sovin seuraavalle viikolle tapaamisen vielä kolmannen keittiökaluste-edustajan kanssa. Tässähän itsekin vallan viisastuu!

Omituinen viikonloppu; emme käyneet yhdessäkään rautakaupassa! Maanantaina vaihdoimme lennossa keittiösuunnitelman kalusteet ja värit. Saimme koneista tarjouksen, kohta pitäisi jo päättää.

Perun puheeni siitä viisastumisesta. Kolmannen keittiötarjouksen jälkeen olemme entistä enemmän ymmällämme. Yksi tarjoaa edullista kodinkonepakettia, toinen reilun alennuksen kalusteista ja kolmas tekee hyvän asennustarjouksen. Lopun kaiken viivan alle jäävät summat eivät paljon toisistaan poikkea. Eivät myöskään keittiösuunnitelmat, johtuen keittiön pienuudesta ja sen rajoitteista. No onhan tässä matkan varrella oppinut kaikenlaista nippelitietoa nykytrendeistä ja huomannut sen, että ammattitaitoista palvelua kyllä saa, jopa tyhmä nainenkin.

Huhtikuun puolivälissä teimme vihdoin (kuuden keittiöneuvottelun jälkeen) tilauksen Vantaan Keittiömaailmaan kalusteista ja koneista. Lauantaina Onni tuli meille Vantaalle hoitoon, kun vanhemmat lähtivät vuorostaan etsimään keittiökalusteita tulevaan kotiinsa. Nuoriso-osasto oli meitä huomattavasti rivakampi; tilasivat kertaistumalta itselleen kalusteet.

Ja orjatyöleiri Vantaalla jatkuu. Tarkoituksemme oli valita ja varata parin ensimmäisen yön majoitus Balille, mutta siihen ei jäänyt aikaa. Perjantaina tyhjensimme keittiön kaapit. Onneksi säästettävää ei ole paljon; omat käyttöastiamme ja jonkun verran vanhaa Arabiaa, joka kuuluukin taloon. Lauantaina Hannu tiirikoi kaapit irti, vanhat kaappien ovet laitamme myyntiin. Siirsimme jääkaapin, astiat ja ruokatarvikkeet olohuoneen puolelle. Aamuisin yritämme löytää lusikoita, kahvia ja leipää. Kolmenkymmenen sentin mittausvirhe aikaansaa hillitöntä huutoa ja pistää keittiösuunnitelman taas uusiksi. Seuraavaksi lähtevät jätelavalle kaasuhella ja tiskipöytä, on siirryttävä muutamaksi viikoksi piharuokintaan ja kertakäyttöastioihin.

Kävin katsomassa tapetteja ja laattoja. "Aika rankka", kommentoi Hannu kun lähetin hänelle puhelimen kautta kuvan Studio Decorin ruudullisesta, pesunkestävästä keittiötapetista. Jostain syystä minulla on päähänpinttymä, että vanhan talon keittiössä pitää olla ruutua ja olohuoneessa raitaa.

Liian vähän aikaa, liian paljon tekemistä ennen Indonesiaan lähtöä. Yritän soutaa kahden kodin väliä, järjestää kyytejä jotta en veisi remontissa niin tarpeellista autoa. Matkan suunnitteluun ei jää hetkeäkään, sähköpostilla kyselemme majoitusta ensimmäisiksi öiksi. Toivottavasti osaamme irrottautua kuukaudeksi tästä häslingistä ja unohtaa koko taaksemme odottamaan jäävän keittiöremontin. Apua, mistä löytyy putkimies tähän hätään?

Lauantaina veimme peräkärryllä Kivikon lajittelukeskukseen vanhat keittiökaapit ja muuta roinaa. Keittiöön jäi vain kaasuhella, joka jököttää keskellä tyhjää huonetta. Sillä keitämme aamukahvit, muuten ruokahuolto toimii mikron ja ulkogrillin avulla. Vähät astiat tiskataan kylppärissä.

Vapun jälkeisenä viikonloppuna olisimme "normaaliolosuhteissa" hankkineet pohjarusketusta fillarilenkeillä ja terasseilla, luultavasti Magnakin olisi jo käytössä. Nyt reuhasimme Vantaalla rintamamiestalon sisällä. Keittiömaailman Kirsi kävi perjantaina tekemässä viimeiset mittaukset. Hessun vihjeestä löysimme putkimiehen omalta kylältä, tämä tuli ihmettelemään vanhan keittiömme virityksiä. Lauantaina veimme Kivikkoon yhden kuorman roinaa ja haimme Bauhausista kattopaneelit. Iltapäivällä pääsimme työn makuun; Hannu naulasi juoksuja keittiön kattoon ja minä siivosin yläkerrassa. Sunnuntaina työt jatkuivat koko päivän. Kaipasimme kipeästi apuvoimia, mutta kaikilla on omat kevätkiireensä ja selkävaivansa. Hannu alkoi purkaa keittiön ja olohuoneen välistä seinää putkimiestä varten. Jostain syystä vaari on täyttänyt senkin puruilla. Joten Hannun irrottaessa alimmaisen seinälaudan, keittiöön valui säkkikaupalla purua ja keuhkojen täydeltä pölyä. Purut kelpasivat naapurin kaneille kun ne oli lapioitu ulos. Hannu aloitti kattopaneelien maalaamisen ja nostimme olohuoneen huonekalut ulos odottamaan kierrätyskeskuksen autoa, toivottavasti kaikki kelpaavat. Ikkunoiden edustat oli tyhjennettävä. Talomme ei suinkaan jää kuukaudeksi tyhjäksi; putkimies ja ikkunamaalari saavat omat avaimensa.

Kotiinpaluu

Saavuimme Suomeen sunnuntaina, Novartin kalusteet tulivat maanantaina ja Whirlpolin koneet (paitsi jääkaappi-pakastin) tiistaina. Hannu jäi Vantaalle vastaanottamaan niitä, minä karkasin töihin ja Lohjalle. Siellä on onneksi lämmin suihku, Vantaan talo on ollut koko lomamme ajan ilman lämmitystä ja lämmintä vettä. Ja tulee olemaankin, kunnes patterit on restauroitu tai vaihdettu uusiin. Onneksi voimme molemmat käydä työpaikalla lämpimässä suihkussa. Kotiinpaluu Indonesian helteestä oli jäätävä; kävin sunnuntaina kylmässä suihkussa ja pesin hiukseni, hyvä etteivät aivot jäätyneet. Ei edes Lake Baturin majapaikan suihku ollut niin kylmä.

Poissaollessamme Jokke oli maalannut ikkunanpielet valkoisiksi sisältä ja ulkoa. Siivous- ja viimeistelytyöt jäävät meidän hoidettavaksi. Talon ilme ei ole enää niin synkkä ja varsinkin sisältä näyttää kauniilta, olohuone on muuttunut varsinaiseksi kesähuoneeksi valoisuudellaan. Kumpa Aino voisi nähdä talonsa nyt!

Hannu aloitti perjantaina kipsilevyjen ruuvaamisen keittiön seiniin. Lauantaina homma jatkui, minä puuhastelin pihalla. Kalseasta sisäilmasta huolimatta vietimme ihan mukavaa mökkielämää, onhan talossa sentään sisävessa ja yksi toimiva vesipiste. Kaasuhella on keittiössä, jääkaappi olohuoneessa uusien kaapistojen saartamana, astiat muovien alla. Sunnuntaina jatkettiin, Hannu sai keittiön seinät levytettyä, viikolla on vuorossa seinälevyjen tasoitus ja katon panelointi. Tilaan heti maanantaina tapettia, toivottavasti saamme juhannuksena keittiön siihen malliin että kalusteiden asennus voidaan tehdä jo seuraavana viikonloppuna. Töitä ja tekemistä on aivan hillittömästi, onneksi kaikkea ei tarvitse tehdä tuli persiin alla kun on toinenkin koti missä on siistiä ja missä voi säilyttää kaikkia tavaroita. Vantaan talon alakerta on tupaten täynnä kalusteita ja koneita, yritämme pitää edes yläkerran puhtaana ja nukumme siellä. Alakerrassa kuljetaan suurinpiirtein saappaat jalassa.

Juhannus 2008

Livistin torstaina töistä etuajassa, ajoin tapettikaupan ja Nordean kautta Vantaalle. Kävelylenkin jälkeen vietimme iltaa terassilla ja yritimme unohtaa kaikki tekemättömät työt. Juhannusaattona kauppakierros; viimeiset ruoka- ja juomahankinnat, lisää rakennustarvikkeita, viihdykkeeksi Coldplayn + Linkin Parkin cd:t ja kukat haudalle. Kävin Honkanummella (ihanan rauhallista ja kaunista, vain lintujen laulu seuranani) ja aloitimme juhannuksen vieton, minä pihatöissä ja Hannu keittiössä. Jossain välissä hän rakensi marjapensaille tuet etteivät marjat homehdu kosteassa maassa. Lopetimme työt ja grillasimme terassilla. Onneksi oli poutaista, ulkona oli lämpimämpää kuin sisätiloissa. Jahas, nyt sataa, onneksi osa terassista on katettua. Remonttireiskojen pomo eli Hannu meni "lukemaan" vinttiin puoli kahdeksalta. Kun nousin rappuja ylös, sieltä kuului komeaa kuorsausta. Istuin terassilla lukemassa niin kauan kuin valoa riitti ja menin itsekin vinttiin aikaisin nukkumaan. Siellä on sentään tällä hetkellä talon lämpimin huone. Huolestuttaa, kun alakerrassa on niin viileää ja kosteaa. Kohta alkavat tapetit irtoilla seinistä ja uudet kaapit kupruilla muovikääreissään jos sää ei muutu lämpimämmäksi.

Lauantaina sade loppui jo aamusta. Kahviaamiaisen jälkeen Hannu jatkoi keittiön seinien paklausta ja pohjamaalausta. Minä hoidin pihatyöt ja aloitin ovenpielien hiomisen. Haluamme säilyttää vanhat ikkunan- ja ovenpielet jos vain mahdollista, se tietää hiomista ja maalaamista. Onneksi sää oli aurinkoinen ja työn voi tehdä takapihalla. Hannu hioi ja maalasi yhden patterin malliksi; hyvä siitä tuli. Iltapäivällä hän pääsi aloittamaan keittiön seinien tapetoinnin. Vähän jännitti, mutta ruututapetti näyttää todella hyvältä, ja valitsin siihen sointuvan keltaisen maalinkin jo valmiiksi. Sää jatkui hyvänä koko päivän ja grillasimme terassilla. Kun ruututapetti alkoi mennä vinoon, oli aika lopettaa työt ja siirtyä viihteelle. Putkimies kävi tarkastamassa tilanteen ja tilasimme pari uutta patteria olohuoneeseen. Kaikkea vanhaa ei sentään kannata säästää.

Sunnuntaina hyvä tuurimme jatkui; sade lakkasi jo aamusta. Tosin Hannulle ei siitä ollut mitään iloa; oli jatkettava keittiön tapetointia ja katon panelointia. Keittiö alkaa pikku hiljaa hahmottua. Lupasin, että tämä on ensimmäinen ja viimeinen ruututapetti minkä haluan, on se sen verran haastavaa hommaa. Harkitsimme hetken kolmannenkin keittiön seinän tapetointia, mutta päädyimme sittenkin sen maalaamiseen keltaiseksi. Rajansa se on ruuduillakin! Vasta kolmen jälkeen iltapäivällä alkoi ukkostaa ja ripsutti vähän vettä. Olin saanut pyykit kuiviksi ja petivaatteet tuuletettua. Vastapäisen talon hoitokoira karkasi suoraan keittiöömme, perässään nuorimies anteeksi pyydellen. No, tämäkin on hyvä tapa tutustua naapureihin. Siirryimme terassin katoksen alle grillaamaan ja syömään. Kun katsoimme ottamiani valokuvia tietsikalla, huomasimme tapetoijan tehneen yhden virheen. Ei kerrota kellekään! Alkuillasta taas kirkastui ja jatkoimme töitä sisällä ja ulkona.

Perjantaina jännitti Vantaalle tullessa, kuinka keltaiset keittiön seinät oikein ovat. Turha pelko, väri on varsin vaalea, vasta valkoisten kalusteiden rinnalla keltaisuus pääsee oikeuksiinsa. Viikolla oli pakko ottaa sähkölämmitin käyttöön, kun kosteusprosentti oli noussut uhkaavasti. Keittiökalusteet oli purettava muoveista ja inventoitava. Hannu asetteli alakaapit niille kuuluville paikoilleen ja nyt voin jo hyvin nähdä, miltä keittiö tulee näyttämään. Pääsemme vihdoin eroon pihalla jo kaksi kuukautta pressun alla seisseistä huonekaluista! Putkimiehen avovaimo kelpuutti ruokapöydän ja tuolit restauroitavaksi mökilleen, loput mahtuivat peräkärryyn ja Hannu heittää ne maanantaina Kivikkoon. Itse pidämme keittiön puutuolit (Lappilan Puusepät Oy), jotka on tarkoitus maalata valkoisiksi. Minulle siunaantui vanhojen maalien pois hiominen.

Heinäkuu

Hain postista pinon kirjakerhon tarjouskirjoja. Tuskin ehdin niitä lukea vuosiin. Tiimarin alesta löytyi keittiötapetin vaaleanpunaiseen raitaan sopivat tapletit ja kynttilät. Kohta alkaa sisustus olla kohdallaan, keittiö vain puuttuu! Äiti lupasi hurauttaa koneella mummun minulle tekemästä pitsilakanasta kapan keittiön ikkunaan. Turhaan pelkäsin sitä "Ei kai nyt ehjää päällilakanaa ruveta leikkaamaan!" -moitetta. Onhan kaapissa lisää pitsilakanoita, joita käyttää "tyttöjenhuoneen" vieraille. Nyt pitäisi löytää sopivat verhotangot sekä keittiöön että olohuoneeseen. Olen jo velvoittanut tyttäret ja työkaverit mukaan etsintään. Hannu on tehnyt keittiössä sen, minkä ennen kaappien asennusta voi tehdä.

Viikolla siivosin Lohjan kodin ja perjantaina siirryin Vantaalle puurtamaan. Minua odotti lämmin talo, lämmin vesi ja lämmin jääkaappi (putkimies oli jostain syystä irrottanut kaikki töpselit). Hannu ei edelleenkään osaa lukea ajatuksiani (olin toivonut kylmää kuohuviiniä, valkoviiniä tai edes olutta), joten tappio ei ollut kovin suuri. Onnin odotettu vierailu innosti helteestä huolimatta minut siivoamaan yläkerran (jossa hän luultavammin nukkuu päiväunet) ja kylpyhuoneen (jos poika vaikka haluaa kylpyyn, niin kauan kuin amme on olemassa). Vasta yhdeksän jälkeen rauhoituimme istumaan terassille iltapalalle. Oli ihanan lämmin kesäilta.

Jukka ja Onni tulivat lauantai-aamuna meille. Hannu ja Jukka alkoivat asentaa keittiön kaappeja paikoilleen, minulle jäi hauskin työ eli Onnin hoito. Lähdimmekin heti leikkipuistoon eväät mukana, onneksi oli kaunis sää. Tällä kerralla siellä oli muitakin, joten Onnilla oli hetken seuraa. Kävimme kaupassa ja palasimme kotiin, jossa keittiön alakaapit alkoivat olla jo paikoillaan. Onni söi vielä lämpimän ruuan ja nukahti nopeasti vinttikamariin. Hannu ja Jukka saivat pärjätä leivillä, syömään ehdimme vasta myöhemmin kun työnteossa tuli sopiva paussi. Grillasimme ja istuimme terassille syömään. Onni ilmoitti jäävänsä meille, mutta lähti kuitenkin mielellään isin mukana kun illan tullen työt lopetettiin ja Jukka lupasi tulla vielä sunnuntaina tekemään työn loppuun. Keittiöstä tulee juuri sellainen kun toivoinkin. Minun ensimmäinen uusi keittiöni!

Sunnuntaina työt jatkuivat jo kymmeneltä. Minusta ei ollut apua joten lähdin lenkille ja kauppaan, ostamaan lisää kukkia ja ruuveja. Löysin keittiöön verhotangon, olohuoneen tangot täytynee tilata Elloksesta. Koemaalasin yhden puisen keittiötuolin kertaalleen valkoiseksi, niistäkin tulee hienot. Hoidin ruokapuolen terassilla ja yritin olla kuulematta keittiöstä kuuluvaa kiroilua. Ilmeisesti minulle ei edes kerrottu kaikkia ongelmia, jotka kuitenkin saatiin ratkaistua. Jukasta oli suunnattomasti apua ja illan tullen keittiö oli siinä kunnossa, että sähkömies ja putkimies saavat tulla hoitamaan oman osuutensa. Hannulle jää vielä silikonien ja listojen laittoa. Toivottavasti jo ensi viikonloppuna pääsen pesemään pölyt pois ja voin siirtää astioita kaappeihin. 

Tunsin lämmintä hengenheimolaisuutta, kun luin Osaava Kodinrakentaja -lehdestä Ani Kellomäen kolumnin ”Hei, kuka puhuu?” Minäkin olen oppinut liukenemaan sulavasti paikalta (tai muutun näkymättömäksi), kun putkimies tai sähkömies astuu ulko-ovesta sisään. Menen vaikka kahvinkeittoon tai pihalle hiomaan niitä puutuoleja. Minua ei ainakaan voi pistää vastuuseen mistään suunnittelu- tai mittausvirheestä. Silti pyydän Hannua vahvistamaan kaikki muutokset ja päätökset minulla, ettei tule turhia jälkipuheita.

Hannu vietti perjantai-illan työkaverinsa läksiäisissä ja kotiutui kymmeneltä anteeksipyydellen tukevaa humalaansa. Itsellekin tekisi hyvää ottaa blackout-känni tämän remontin keskelllä. Olin onnesta soikeana kun putkimies oli käynyt ja keittiössä oli juokseva vesi! Ei tarvinnut jokaista astiaa enää tiskata kaksinkerroin kylpyammeessa. Vietin illan pyyhkien keittiönkaappeja ja istuen ihailemassa niitä kynttilänvalossa. Lauantaina Jukka ja Onni tulivat meille. Onneksi yöllinen sade lakkasi ja lähdimme Onnin kanssa kauppaan (Onni on ihastunut painamaan nappia liikennevaloissa, samalla hän ohjaa sormi ojossa liikennettä) ja leikkipuistoon keinumaan. Kävimme myös kuuntelemassa bänditreenejä, ilmeisesti kylällä on illalla tiedossa jotkut juhlat. Jukka sai keittiönkaappien koristelistat paikoilleen, ne olivat odotettua massiivisemmat ja muuttivat verhosuunnitelmaani. Illalla Hannu soitti syntikalla vanhoja suomalaisia slaagereita ja minä naputtelin netissä, tällaistako yhteiselämämme tulee olemaan? Ensi viikolla sähkömiehen pitäisi käydä virittämässä keittiöön valot ja kodinkoneet. Sitten ei puutukaan kuin lattiapäällyste ja -listat.

Keittiöremonttimme lähenee lupaavasti loppuaan. Sähkömies-Make oli käynyt virittämässä loputkin työtasojen lamput ja kaikissa kaapeissa oli perjantaina ovet paikoillaan. Hylkäsimme yhteistuumin pleksin asentamisen tiskipöydän taakse; se heijasti aivan liikaa. Viikonloppuna tuli taas käytyä niin K-Raudassa, K-75:ssa kuin Bauhausissakin. Minä jatkoin marjojen poimintaa ja hyytelöntekoa, Hannu sai keittiön maton ja listat laitettua. Lattiastakin tulee tosi hieno! Muovimatto on ihanan pehmeä ja lämmin paljaan jalan alla, eikä lattian pieni epätasaisuus haitannut asennusta. Muutama miinusmerkkikin sentään; yksi työtason lamppu on (minun mielestäni) väärinpäin ja joku (se kuuluisa joku) on naarmuttanut keittiön ruututapetin. Mitä hyötyä on harjapesun kestävästä vinyylitapetista jos se jo uutena on naarmuilla? Keittiön yleisvaloksi hankitussa pyöreässä "kansakoululampussa" on yllättäen läpinäkyvä johto, mutta niin kai niissä nykyisin on kaikissa. Vanhan talon vinot seinät aiheuttavat päänvaivaa ja voimasanoja, samoin astianpesukoneen asentaminen. Minä vien astiat edelleen kylpyhuoneeseen ja tiskaan ne kiltisti siellä. Lopulta asennusohje löytyy pesukoneen sisältä, tietenkin.

Huomasimme, että kuivauskaappi on väärässä paikassa sekä vaaka- että pystytasossa, ruudullinen tapetti ei armoa anna. Saimme sen kahdestaan asennettua oikealle paikalleen, Hannu laittoi loputkin valolistat ja verhotangon, minä kuumensin uunin käyttökuntoon ja ripustin pitsilakanasta tehdyn verhokapan, joten keittiö on valmis! Suutarinlamput roikkuvat vielä Lohjan kodissa, mutta niillä ei olekaan mikään kiire kun valoa on muutenkin riittämiin. Pallovalaisin katossa aikaansaa illuusion, että ulkona on koko ajan aurinkoista, kun valo heijastuu ikkunasta. Keittiö on niin ihana, että syötyämme vain käymme pihalla "tarkastamassa tilukset" ja istumme loppuillan pienen kahdenhengen ruokapöytämme äärellä lukemassa. Toisaalta; keittiö on tällä hetkellä talon ainoa paikka, jossa yleensä voi istua.

Remonttirehkiminen korjaa satoa; Hannu jäi viikon sairauslomalle potemaan olkapään limapussintulehdusta ja kipeää selkäänsä. Hoidoksi kortisonia ja täyslepoa. 

Kalusteet: Novart Oy, A la Carte/Anemone (Petra/Carita)
Keittiösuunnittelu: Kirsi Murtovaara, Keittiömaailma
Kodinkoneet: Whirpool
Lattia: Tarkett Oy, Faenza red-brown
Tapetti: Studio-Decor Oy Kitchen Consepts (tilaustapetti), Nummelan Tapetti ja Väri